Filmikuvahaaste part 1

Mun harrastus valokuvauksen parissa alkoi jo vuonna 2010, eli kymmenen (!!!) vuotta sitten, jolloin sain ensimmäisen oman järjestelmäkamerani. Sitä ehdin käyttää kuutisen vuotta, ja vuonna 2016 ostin nykyisen järkkärini, joka pelittää vielä oikein mainiosti enkä usko että on tarvetta uudelle ainakaan tämän hetkisellä tasolla. Samaa kalustoa linssien puolesta oon käyttänyt alusta asti, ja aika perushommilla kuvaan edelleen: löytyy kameran mukana tullutta 18-55mm linssiä, 50mm muotokuvaobjektiivia, yksi isompi zoom-objektiivi, kalansilmä ja uusin tulokas Sonyn jo vähän vanhempaa mallia oleva 20mm linssi. Tällä hetkellä eniten käytössä on juurikin tuo uusin laajakuvalinssi sekä tuttu ja turvallinen 50mm.

Mun valokuvausinto on vaihdellut aika paljonkin vuosien saatossa. Ensimmäiset vuodet ehkä lukioikään asti kuvasin todella paljon, sen jälkeen pidin taukoa ja kuvasin vain todella harvoin. Vielä Helsingissäkään asuessani en kameraa kovin ahkerasti ulkoiluttanut, sillä tohon aikaan myös puhelimien kameran laatu alkoi olla niin hyvää ettei aina tuntunut kameraa edes tarvitsevan. Vaihdossa innostuin taas enemmän taltioimaan reissumuistoja, nyt vihdoin Lappiin muuttaessa mun valokuvaaminen on lähtenyt suorastaan räjähdysmäiseen nousuun. Luultavasti johtuu täysin tuosta viime talven työpaikasta, jossa valokuvasin työkseni revontulia ja muitakin reissuja asiakkaiden kanssa.

Viime talven työpaikan myötä opin ehkä vihdoin myös ''oikeasti'' kuvaamaan. Sitä ennen tiesin kyllä suurin piirtein miten kameran manuaaliasetukset toimii, mutta usein olin liian laiska käyttämään niitä. Nyt taas en voi kuvitellakaan kuvaamani automaattiasetuksilla. Oon taas pitkästä aikaa saanut sen vanhan innostuksen takaisin, että saatan vain lähteä kuvaamaan ulos ilman mitään syytä, ilman sen suurempaa päämäärää. Ja se on ihanaa!

Mun ongelmana on se kuvien määrä. Mulla on kovalevyt, muistitikut, puhelimen kansiot, tietokone ja kaikki mahdolliset pilvipalvelut täynnä kuvia. Jos lähden kuvaamaan, saatan ottaa kerralla satoja kuvia joista lopulta käytän ehkä kymmentä. Haluan varmistaa kuvan samasta paikasta kameralla, puhelimella, polaroidilla, snapchatilla ja Instagram -storylla. Ja tässähän ei ole mitään järkeä. Sen takia aloin muutama kuukausi sitten miettimään että olisipa kiva päästä kokeilemaan filmikuvausta. Siinä sulla on todella rajattu määrä kuvia, teettäminen ei ole mitään halpaa puuhaa ja sen jälkeen sulla on vain ja ainoastaan ne n. 30 kuvaa. Nyt saatan ottaa helposti 30 kuvaa yhdestä ja samasta paikasta.

Mitään en filmikuvaamisesta tiennyt, en ollut ikinä koskenutkaan moiseen kameraan, en tiennyt mitään itse filmeistä, sen kehittämisestä ja kustannuksista. Joten otin selvää! Meiltä löytyi kotoa automaattinen pokkarifilmikamera, mutta pienen tutkimustyön jälkeen tulin tulokseen että se olisi liian helppoa ja haluaisin kokeilla täysin manuaalista kameraa. Selailin hetken aikaa eri nettikirppiksiä, ja löysinkin sopivasti Rovaniemeltä vanhan filmikameran 40 eurolla. Liityin Facebookissa Filmikuvaus-ryhmään, ja tutustuin sitä kautta tähän vielä vähän lisää. Filmit tilasin Harjun Filmipuodista, josta ne saapuivatkin kotiovelle nopeasti. Kuten sanottua, en hirveästi mitään filmeistä tiennyt, joten nettilähteiden voimalla mentiin ja tilasin sekä Fujifilmin C200 filmiä että Kodakin Colorplus C200 filmiä, että Portran 400 filmiä, sillä tiesin että tulen kuvaamaan suurimmilta osin päivänvalossa ja kesällä näillä filmeillä. Filmien hinta vaihteli viidestä eurosta 12 euroon, ja kaikissa rullissa oli 36 kuvaa.

Ensimmäisen filmin päätin ''uhrata'', eli napsia sen täyteen melko nopeasti ihan vain sen takia, että näen toimiiko kamera ylipäätänsä ja millaisia kuvia sillä saa. Sainkin rullan täyteen vajaassa kolmessa viikossa, jolloin lomailin kotona Lohjalla. Tutkin myös paljon sitä, missä olisi edullisinta ja helpointa teettää valmis filmi. Löysin muutaman paikan Helsingistä, sekä myös Ifolorilta löytyi melko edullinen filmin kehitys, mutta halusin tällä kertaa (ja luultavasti jatkossakin) tukea pienempää paikkaa ja vein ne Lohjalle Fimaka-nimiseen valokuvauskauppaan. Filmit kehitettiin torstaina, ja ne sai hakea jo perjantaina! Harmikseni lähdin kuitenkin kotiin juurikin torstaina, mutta onneksi sain kuvat kuitenkin myöhemmin postitettuna kotiin. Fimakalla filmin kehitys maksoi 9,80e ja kuvat 0,35e/kuva, kun taas esimerkiksi Ifolorilla kehitys 9,90e ja kuvat 0,29e/kuva plus postitus.

Ja tänään ne kuvat vihdoin saapuivat!! Enkä rehellisesti sanottuna olis edes voinut kuvitella kuinka hyviä niistä tuli. Ensimmäisestä rullasta n. 6 kuvaa oli epäonnistuneita joko valoituksen tai tarkennuksen takia, mutta onnistuneet kuvat olivat toooodella hyviä. Kuvissa ei näy minkäänlaista rakeisuutta tai pölyä, mitä vähän pelkäsin sillä kameran linssi itsessään on aika pölyinen. Laatu ja tarkennus eivät kyllä häviä mun nykyiselle järkkärille juuri ollenkaan. Kuvista olisi myös halutessaan saanut digiversiot, mutta niitä en nimenomaan halunnut. Nää kuvat riittää paperiversiona, ja päätyy ihan aidon ja oikean albumin kansien väliin. Nyt onkin tarkoituksena kuvata myös loput filmit tänä kesänä ja syksynä loppuun, ja talven tullen kokeilla vähän erilaista filmiä pimeämmissä olosuhteissa. En malta odottaa mitä muistoja pääsen vielä taltioimaan!